Suomeksi · På svenska · In English

Lauri Reitz

Lauri Reitz. Kuva: Tenhovaara

Helsingin merkittävimpiin rakennuttajiin kuulunut Lauri Reitz (1893–1959) keräsi huomattavan taide- ja antiikkiesinekokoelman.

Reitzin lesken Maria Reitzin testamenttimääräyksellä avattiin Lauri Reitzin kokoelmaan pohjautuva taidemuseo Reitzin perheen entiseen kotiin vuonna 1972.

Lauri Reitz syntyi vuonna 1893 Valkealassa, Kymenlaaksossa. Hänen isänsä työskenteli rautatieläisenä, äiti toimi ompelijana. Reitzin suku oli lähtöisin Ruotsista, jossa hänen esi-isänsä toimi kultaseppänä 1770-luvulla. Tämän lasinpuhaltajana toiminut poika muutti Tukholmasta Vaasan Mustasaareen ja pestautui Grönvikin lasitehtaaseen. Lasinpuhaltajan ammatti jatkui myös seuraavassa sukupolvessa.

Kaksikielinen Lauri Reitz kävi kansakoulun Kuopiossa ja opiskeli perheen muuton myötä Helsingin Normaalilyseossa viisi vuotta. Reitz valmistui rakennusmestariksi Helsingin Teollisuuskoulusta 1914 ja ryhtyi seitsemän vuotta myöhemmin itsenäiseksi urakoitsijaksi. Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy perustettiin vuonna 1928.

Lauri Reitz avioitui Tenholasta kotoisin olevan Maria Lindholmin (1891–1971) kanssa vuonna 1922. Reitzien ainoa lapsi Lasse syntyi kaksi vuotta myöhemmin. Lasse Reitz menehtyi 42 vuoden ikäisenä vuonna 1966.

Lauri Reitz oli aikansa suurgryndereitä, hän rakennutti vuosina 1927–1952 yli kaksikymmentä kerrostaloa sekä elokuvateattereita, kahviloita ja huviloita Helsinkiin ja sen lähialueille. Reitz oli keskeinen tekijä erityisesti 1930-luvun Töölön kaupunginosan rakentamistyössä. Reitzin laaja rakennuttajatoiminta oli tunnettu korkeasta laadustaan. Monet edistykselliset tekniset innovaatiot otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa juuri Reitzin kerrostaloissa, joiden arkkitehtina toimi useimmiten Jalmari Peltonen. Peltosen suunnittelemat suorakaide-erkkerit, parvekkeet ja porrashuoneet ovat töölöläisfunkiksen tunnusmerkkejä.

Lauri Reitz vaimonsa Marian ja poikansa Lassen kanssa Välskärinkadun asunnossa. Kuva: Bjarne Lönegren / Novofoto, 1938

Reitzillä oli useita luottamustoimia, esimerkiksi Helsingin Rakennusmestariyhdistyksen johtokunnassa ja Rakennusmestarien Säätiössä. Hän toimi aktiivisesti myös työnantajapolitiikassa, muun muassa Työnantajarakennusmestariyhdistyksen ja Suomen Rakennusteollisuusliiton johtokunnissa.

Lauri Reitz kiinnostui keräilystä jo nuorena poikana – tuolloin keräilyn kohteena olivat ensin postimerkit ja vähän myöhemmin vanhat rahat. Reitzin omaisuus kasvoi nopeasti oman yrityksen perustamisen jälkeen ja mahdollisti taiteesta kiinnostuneen Reitzin keräilyharrastuksen laajenemisen ja syvenemisen. Kokoelma karttui luotettujen taide- ja antiikkikauppiaiden välityksellä kattamaan maalaustaidetta, antiikkihopeaa, arvoposliinia, antiikkiaseita, musiikki-instrumentteja, kelloja ja kirjoja sekä antiikkihuonekaluja. Reitzin kokoelman kohdalla voidaankin puhua kokoelmien kokoelmasta.

Lauri Reitz harrasti kuvataiteen ja taide-esineiden keräilyn ohella muun muassa autoilua automobiiliklubissa sekä maanviljelyä omistamallaan Solvikin tilalla Porkkalassa ja myöhemmin Sipoossa Tasbyn tilalla.

Rakennus, jossa Reitzin perheen entinen asunto ja siellä esillä oleva taidekokoelma sijaitsevat, on arkkitehti Jalmari Peltosen piirtämä ja valmistui vuonna 1938. Siihen mennessä Lauri Reitz oli siinä määrin vaurastunut, että saattoi rakennuttaa kerrostalon ensi kertaa omissa nimissään ja pitää sen omistuksessaan. Reitz muutti perheineen rakennukseen vuonna 1943 ja asui siellä kuolemaansa asti. Rakennus suunniteltiin Reitzin toimiston lippulaivaksi. Päärappu on Hesperiankadun puolella. Sinne rakennettiin myös elokuvateatteri Ritz, jonka sanotaan saaneen nimensä Reitzin mukaan. Kivijalkaan muutti aiemmin Museokadulla sijainnut ravintola Elite, josta muodostui suosittu taiteilijaravintola. Talo rakennettiin 1930-luvun alun henkeen lähelle tyylipuhdasta kansainvälistä funktionalismia. Julkisivu ja porrashuoneet suunniteltiin moderneiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Ikkunat olivat suuria, asunnot valoisia ja parvekkeita rakennettiin aiempaa enemmän ja suuremmiksi. Julkisivussa käytettiin lasimurskaa sisältävää terastirappausta, joka sai talon kiiltelemään auringossa. Asuntojen varusteluun kuuluivat tammiparketit, kassakaapit, jääkaapit, funkistyyliset kaasuliedet, ja valmiiksi vedettyinä sähköhelloille johdot.